Alkavaan torstaiaamuun tuomaan toivoa siihen, ei toivottomuutta mieluummin ainakaan. Tämäkin on yli kolmekymmentä vuotta sitten kehitetty. Oli arki-iltapäivä, helle lämpöinen. Ja kesältä se näytti, tunsin kasvot sen. Tuohon hellään kutsuun heräs` poikanen. Se avas` siipensä ja jatko matkaten. Ja samassa jo pubist` kuului kaikuen. Se neito anto suukon, kun me twistattiin. Ja painuttiin juomaa juomaan alle laiturin. Ja jo rapakon takana laulettiin: Rock`n`roll is still alive and that it means. Ei se oo kurjaa kun vain kesäs` on rokkii. Ja vielä ratkaisevan värssyn tähän lopuks` tein. Mä kaiken riemun jälkeen lauoin itsellein. Et` mitä jospa ensi suvenakin näin, juomme juomaa, kuljeksimme käsikkäin, ja valvoisimme myöhään, niin myöhään kuin väsyisin.