Haaveillusta maasta kertovaa lyriikkaa tällä kertaa
Tällaisen tekstin sain mieleeni melodian kanssa tänä aamuna ulkona puuhastellessani.
Hyvää juhannuspäivää tämän myötä!
Jos mä kerran nähdä saan vain kaiken sen,
mistä jatkuvasti aina haaveilen.
Silloin jäävät kaikki menneet unholaan,
avaimen kun löydän uuteen maailmaan.
Eihän reittiä, ei teitä sinne vie.
Silti mielessäni siintää yksi tie.
Harhapolkuja ei mitään sille näy.
Kerran ihminen siell`onnessansa käy.
Siellä huolta vailla saa vain taivaltaa.
Paratiisia ei tiedä kauniimpaa.
Kukaan milloinkaan ei tahdo sieltä pois.
Siellä päivä aurinkoinen aina ois`.
Tänään kun mä nukkumaan taas ajallaan,
kauaa kestä ei kun pääsen sinne taas.
Siellä valmiina nuo kaikki muut jo on.
Jokainen on meistä siellä huoleton.
Ikuisesti tahdon löytää puron tuon,
jonka vettä aina riemumielin juon.
Tilaa siellä riittää, elää, asustaa.
Mielellänsä väyliä sen tallustaa.
Kommentit
Lähetä kommentti